Olemme psykologian opiskelun toisessa artikkelissa. Tarkoitus on käydä tämäkin artikkeli hyvin läpi. Kerätään siitä tietoa ja kirjoitan sen tähän. Vastaavasti kuin kirjoitukseni Autistinen henkilö tai henkilö, jolla on autismi niin tämäkin kirjoitus on avuksi minulle opintoihin. Ja! Minua täyttää huutavat ajatukset. Ne viestivät minun olevan myöhässä näiden muistiinpanojeni kanssa. Päiviä on kokeeseen jäljellä vain kolmetoista ja neljästoista on koepäivä. Edelliseen autismi-kirjoitukseen minulla meni neljä päivää. Artikkeleita on jäljellä tämän neuropsykologian artikkeli mukaan luettuna seitsemän. Saan käyttää yhteen artikkeliin alle kaksi päivää! Tähän artikkeliin olen käyttänyt jo päivän lukiessani se läpi, tehden alleviivauksia. Joten, sellaiseen analyyttiseen kirjoitukseen mitä edellisessä pääsin, niin tässä, tai tulevissa, tuskin päästään. Kirjoitan nyt kevyesti. Kerron tutkimuksen tulokset ja yleiset löydökset mitä kirjoittajat esittävät ja mitä itse ymmärsin artikkelista.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Sari Ylinen, Katja Junttila, Marja Laasonen, Paul Iverson, Lauri Ahonen, Teija Kujala ja sen alkuperäinen nimi on Diminished brain responses to second-language words are linked with native-language literacy skills in dyslexia. 

Dysleksia tarkoittaa lukihäiriötä.

Tutkimus tehtiin englantia koulussa toisena kielenä puhuville 9-11 vuotiaille suomalaisille.

Artikkeli

Tässä artikkelissa on kaksi kiinnostavaa asiaa ja yksi tärkeä. Ylinen ja kumppanit tutkimuksessaan ovat havainneet aivoissa aktivoidun alueen joka edustaa tuttuja toisen oppikielen kirjoitettuja sanoja, mutta ei toisen oppikielen puheääniä tai äidinkielen kirjoitettuja sanoja, olevan heikompi dysleksiasta kärsivillä lapsilla kuin kontrolliryhmällä joka oli tyypillinen normaali koululainen. Aivokuvat paljastivat dysleksian liittyvän heikkoon oikeaan… … VITSIT! Löysin guuglaamalla huikean viisaiden ihmisten sanakirjan Finto. Minulla oli vaikeuksia kääntää right temporal cortex suomeksi. Finto auttoi. Aivokuvat paljastivat siis dysleksian liittyvän heikkoon oikeaan ohimolohkon aktivointiin, joka aikaisemmin on opittu olevan tärkeä alue aivoissa sanamuotojen oppimiseen. 

Seuraava mielenkiintoinen asia olis miten fonologisesti samankaltaisia sanoja tutkijat löysivät käyttää tutkimuksessa. Näistä sanoista tehtiin sanapareja.

suomeksi	englanniksi
[su:] suu	[ʃu:] shoe
[si:]* sii*	[ʃi:] she
[sɑi] sai	[ʃɑɪ] shy
[soi] soi	[ʃᴐɪ]* shoy*

Huomaa että näissä sanoissa on ero vain kuinka paljon annat ässäsi suhista. Asteriksilla merkitty on epäsana, eli pseudo. Vietin hetken ihmetellen miksi pseudoja käytettiin mutten löytänyt varsinaista tietoa että niillä olisi ollut mitään oleellista osuutta tutkimuksessa tai että löydöt olisivat olleet erilaisia kun pseudoja äännettiin tutkittaville lapsille. Epäsanoja kuitenkin käytetään usein lukihäiriötutkimuksissa. Esimerkiksi Di Betta and Romani (2006) vertasivat normaaleiden ja lukihäiriöisten aikuisten oppimista äidinkielen pseudosanojen ja vieraan kielen sanojen yhdistelmiä kuviin. Lukihäiriöistä kärsivillä havaittiin olevan erityinen puute sanamuotojen oppimisessa eri kielissä, vaikka sanojen merkitysten käsittely oli normaalia. Voimmeko siis yhdessä todeta pseudoilla olevan oleellinen rooli dysleksian tutkimuksessa? Varmaan. Kirjoitan sitten lisää epäsanan tärkeydestä tutkimuksessa kun siitä jotain tiedän.

MMN-vaste

MMN:äätä viljeltiin artikkelissa aika paljon. Se on poikkeavuusnegatiivisuus (tapahtumasidonnaisen jännitevasteen komponentti). Tämä MMN-aalto on neurotieteilijoiden laajasti käytössä oleva tutkimusmenetelmä. Turun yliopiston Kielen oppimisen tutkimuskeskus sivuillaan kertoo poikkeavuusnegatiivisuuden olevan tärkeimpiä kielentutkimuksessa käytettyjä aivovasteita. Se syntyy aivosähkökäyrään kun tutkimuskohteelle syötetään akustinen aistiärsyke joka poikkeaa tavanomaisesta ärsykkeestä. Tämä vaste syntyy vaikka osallistuja ei kiinnittäisi mitään huomiota kuulemiinsa ärsykkeisiin ja olisi täysin tietämätön ärsykkeestä. Tällainen huomioitta syntyvä viesti on erityisen tärkeää tutkittaessa kehityshäiriöitä (Ramus and Ahissar, 2012).

MMN:n ANOVA, eli varianssianalyysi paljasti tutkimuksessa merkittävän vuorovaikutuksen¹. Toisen kielen sanamuodoissa lukihäiriöisten lukijoiden MMN oli merkitsevästi heikompi toisen kielen tuttuun sanaan she verrattuna kontrolliryhmään (ks. kaavio 1 ja 2). Tällainen löydös viittaa siihen, että tutuimmalla toisen kielen sanalla oikea ohimolohko aktivoitui heikosti lukihäiriöistä kärsivillä lapsilla. She sana on tuttu sana koska se esiintyy englannin kielessä merkittävän useasti ja tutkittavat lapset ovat erittäin todennäköisesti kuulleet tämän sanan monta kertaa. Silti lukihäiriöiset eivät tuntuneet sitä tunnistavan.

¹ Kirjoitin yläindeksi ykkösen vuorovaikutus sanan perään koska jäin miettimään miten suomenna interaction. Joko olen tosi väsynyt, pöljä tai minulla on lasten tapaa ongelmia tunnistaa tuttuja toisen kieleni sanoja. Kysyin Bing GPT-4 botilta miten selitetään interaktio. Hän vastasi hyvin. Lähtökohta on siis se, ja erityisesti psykologiassa tällä on merkitystä, interaktio auttaa ymmärtämään kuinka yksilö tai objekti vaikuttavat ja vaikuttuvat ympäristöstä. Kaikessa yksinkertaisuudessa interaktio on sinun ystävän hymy joka on aikaansaannos sinun hymystä. Vahvistin vielä tietoni tarkastamalla interaction käännöksen joka on vuorovaikutus. Tykkään suomen kielen sanasta enemmän. Se kuvaa paremmin kyseistä toimintaa kuin lainasana interaktio. 

Sanasto

Amplitude = (jännitevasteen) voimakkuus

Auditory event-related potentials (auditory ERP) = kuuloärsykkeen aiheuttama tapahtumasidonnainen jännitevaste

Dorsal stream = dorsaalinen eli selänpuoleinen puheen käsittelyn reitti aivoissa

Dyslexia = lukivaikeus (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus) 

Mismatch negativity (MMN) = MMN-vaste, poikkeavuusnegatiivisuus (tapahtumasidonnaisen jännitevasteen komponentti)

Phonological deficit = fonologisen prosessoinnin vaikeus 

Phonological awareness = fonologinen tietoisuus

Pitch contour = äänenkorkeuskäyrä

Pseudoword = epäsana

Rapid automatized naming (RAN) = nopea sarjallinen nimeäminen

Second language = toinen kieli, vieras kieli

Ventral stream = ventraalinen eli vatsanpuoleinen puheen käsittelyn reitti aivoissa

Word form = sananmuoto (viittaa sanan fonologiseen muotoon sen merkityksen sijaan)

Z-score = standardoitu pistemäärä

Sanaston on tuottanut Psykologian ja Logopedian yhteistyö.

–

En kopioi tähän edellisen julkaisuni tapaan Ylinen ja kumppaneiden artikkelin pitkää lähdeluettelo listaa. En usko sen olevan tarpeellista. Laitan lähteisiin vain ne lähteet joiden tekstiä tai joita olen kirjoituksessani maininnut. Kaikki lähteet löydät kumppaneiden artikkelista.

Lähteet

• Artikkeli: Ylinen, S., Junttila, K., Laasonen, M., Iverson, P., Ahonen, L. & Kujala, T. (2019). Diminished brain responses to second-language words are linked with native-language literacy skills in dyslexia. Neuropsychologia, Volume 122, January 2019, 105–115.
• Di Betta, A.M., Romani, C., 2006. Lexical learning and dysgraphia in a group of adults with developmental dyslexia. Cogn. Neuropsychol. 23 (3), 376–400.
• Ramus, F., Ahissar, M., 2012. Developmental dyslexia: the difficulties of interpreting poor performance, and the importance of normal performance. Cogn. Neuropsychol. 29 (1–2), 104–122.
• Finto.fi on keskitetty palvelu eri alojen yhteentoimiville sanastoille, ontologioille ja luokituksille. Tässä suora linkki right temporal cortex käännökselle. [9.5.2024]
• Turun yliopisto, Kielen oppimisen tutkimuskeskus. [9.5.2024]